Välillä positiivistäkin…

Pitäsköhän mun joskus olla positiivinenkin ja kirjottaa jotai mukavaa luettavaa?? Eikä aina vaan nurista ja kurista ja purnata…. No oon vähä angsta ja oon vähä sekopää, mutta se nyt ei ollu varmaa kellekkää mikää uutinen?! =D Yritän ehkä paskoilla kertomuksillani saada aikaan teissä lukijoissa sen, että voisitte ehkä hieman paremmin ymmärtää minua ja maailmaani, kun tiedätte paremmin taustoistani ja miten elämä minua on kohdellut. Ja jos ei ketää kiinnosta näitä lukee, niin eipä siinä mittää, tää onkin vaan MUN yksi terapia  muoto, saan tästä purnaamisesta ja valittamisesta ITSELLENI enemmän, kuin mitä te ehkä saatte/ootte saamatta. Väliäkös sillä on 🙂

No mutta siis… Joo, kyllä mä useinkin oon tyytyväinen elämääni. Olen avoin, reipas, sosiaalinen, iloinen, nauran ja puhun paljon. Osaan kertoa avoimesti ikävistäkin kokemuksistani ja haluan olla oma itseni… Ja joskus jopa olen ylpeä itsestäni 🙂 Minulla on heikkouteni ja vahvuuteni, kuten kaikilla meillä . Heikkouksista oottekin varmaan jo selvillä….. Mutta vahvuuksia? Ehkä se avoimuus ja sosiaalisuus. Tulen toimeen kaikenlaisten ja kaikenikäisten kanssa, ei väliä ootko vammainen, eläkeläinen, nuori, vanha, punkkari, hippi, räppäri tai ihan mikä tahansa. Niin kauan ku oot mulle mukava niin minä olen sulle 🙂 Kaikkien ihmisten valintoja ja ratkaisuja en hyväksy enkä ymmärrä, mutta tehtäväni ei ole tuomita, eläköön jokainen katsomallaan tavalla, niin minä ainakin teen. Eihän munkaan ryyppäämistä ja pilven polttoo moni katso hyvällä… eihän mun naama miellytä kaikkia, on tatskaa ja on lävistystä ja oon ruma ku persereikä, mutta silti OMASTA mielestäni juuri ihana tällaisena 🙂 Olen räväkkä luonne ja ulkonäöstäni se näkyykin… vaikka olisin blondi ilman tatskoja ja lävistyksiä, niin olisin ”erilainen”, ainakin heti kun avaan suuni =D Olen onnellinen rakkaista ystävistäni, minua on autettu ja tuettu läpi todella vaikeiden aikojen, minun virheet ja väärät valinnat on hyväksytty ja annettu monet mokat anteeksi. Olen ehkä itse se paska ystävä, mutta yritän olla ystävyyden arvoinen ja rakastan mun ihania muruja… HE, ketkä niitä on, todella, tietävät sen sydämessään <3 🙂 Minulla on ollut paljon onnellisiakin hetkiä, ei elämäni ole ollut pelkkää paskaa ja nuorallatanssimista, vaikka usein sille tuntuukin. Yleensä osaan ottaa rennosti ja nauraa kaikelle paskallekkin… ”eipä tässä kummempia, samaa paskaa mitä ennenkii”… Oli tänään vastaukseni kun ystäväni puhelimessa kysyi kuulumisia =D Ja niinhän se on, että kun on nähny kaikkee, kokenu elämän nurjankin puolen, niin osaa ottaa ilon irti pienistäkin asioista. Niinku nyt on kiva, kun on röökiä, kahvia, maitoo ja ruokaa kaapissa, kissat sohvalla oottelemassa minua nukkumaan, telkkarissa joku hömppä leffa ja minulla on ollut kiva ILTA paskasta päivästä huolimatta 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *